Vicky on viikonpäivät ollut taas omassa kodissaan ja rauha on palannut meidän kotiimme. Viikon aikana ehti kyllä tottua kolmeen koiraan ja tilanne alkoi pikku hiljaa rauhoittua, mutta kyllä kolme koiraa on silti liikaa (toistaiseksi ainakin). Vicky ja Mandi ovat molemmat vielä ihan kakaroita ja leikeissä on edelleen enemmän vauhtia kuin järkeä. Kolmatta koiraa voi alkaa harkitsemaan sitten joskus jos tuo Mandi yhtään aikuistuu ja jos saan tuon ympäripuhuttua tuon miehen joka asuu meillä. 
Vickyn lähdettyä tytöt siirtyivät luonnonmukaiselle ruokavaliolle (=syömään raakaruokaa). Uuteen ruokavalioon totuttelun tytöt ovat aloittaneet yhdellä lihalaadulla (sianjauheliha), muutamilla kasviksilla (kurkku, salaatti, varsiselleri, kesäkurpitsa) ja puurolla, jonka olen tehnyt pelkästään hirssistä ja tattarista. Tarkoituksena on hiljalleen lisäillä tuotteita ja aina viikon – kahden ajan katsella miten tyttöjen mahat ja muu elimistä reagoi muutoksiin.
Moona ei epäillyt hetkeäkään kun annoin ensimmäisen aterian, mutta Mandin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. ”Äiti, missä mun ruoka on” Mandi kysyi, mutta pienen rohkaisun jälkeen veteli ruokansa ihan hyvillä mielin, eikä sen jälkeen ole ollut mitään ongelmia. Hauskaa huomata miten paljon paremmin ruoka maistuu molemmille, erityisesti Moonalle joka aina välillä oli taipuvainen nirsoiluun. Nappulat eivät viimeiseen kuukauteen oikein uponneet Moonalle ja Moona olikin ihan älyttömän hoikassa kunnossa ennen tätä muutosta. Nyt viikon jälkeen jo huomaa pienen muutoksen parempaan. Sekä kroppa että mieli ovat Moonalla muuttuneet. Moona on paljon iloisempi, pirteämpi ja leikkisämpi kuin aiemmin. Mandikaan ei rapsuttele yhtä paljon kuin aiemmin (tai sitten vain haluan ajatella niin, eivät kai ne muutokset nyt ihan yhdessä yössä tapahdu?!). Miinuksena voisin mainita tuon älyttömän ahneuden… Tuntuu että nykyisin tytöt kyttäävät jatkuvasti koska saisivat lisää tuota suurta herkkua. Ja kun ruoka-aika koittaa on minulla aina kaksi innokasta apukokkia kyttäämässä jokaista liikettäni.
Täytyy kyllä myöntää että ei tämä ole niin vaivalloista kuin ajattelin. Olen pussittanut valmiita annoksia puuroa, kasvissosetta, lihoja yms. pakastimeen ja nyt ainut muistettava asia on ottaa tuotteet ajoissa sulamaan. Rahaa on kulunut näin aluksi suhteellisen paljon kun on pitänyt kaikki öljyt ym. pitkäkestoisemmat tuotteetkin hankkia kerralla, mutta uskoisin että pidemmällä aikavälillä rahaa kuluu sen verran kuin nappuloihin, jos ei jopa vähemmän.
Ensi viikonloppuna onkin vuoden viimeinen näyttelykoitos; voittaja sekä pohjoismaiden voittaja Helsingissä. Mandin olen ilmoittanut molempina päivinä juniorluokkaan, mutta vielä on vähän arvoitus lähdetäänkö reissuun yhtenä vai kahtena päivänä… Halua olisi lähteä molempina päivinä, mutta saa nähdä mikä on jaksamisen laita. Majapaikka olisi tiedossa Klaukkalassa, mutta kyllä se oma sänky silti on aina oma. Saa nähdä mihin suuntaan päätös kypsyy tässä viikon aikana.
Mukavaa joulun odotusta itse kullekin! 